STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen totesi viime viikolla Vasemmistoliiton työelämäseminaarissa, että STTK ei omissa linjauksissaan uskalla lähteä ajamaan mitään laajempaa remonttia työelämän pelisääntöihin. Nyt ei ole olemassa käytäntöjä, joilla työntekijä- ja työnantajapuoli sopisivat ja neuvottelisivat sen jälkeen hallituksen kanssa.

Johtopäätös on, että kannattaa ajaa vain kohdennettuja osauudistuksia. Silloin esimerkiksi noin 700 000 tavanomaisen työsuhteen ulkopuolella itsensä työllistävää, vuokratyösuhteissa olevaa, pätkä- tai osa-aikatöitä tekevää jää oman onnensa nojaan.

Kostiaisen toteamus kuvaa tilannetta. Nyt ollaan odottavalla kannalla. Oikeistohallitus on varsin maltillisesti suhtautunut työelämäkysymyksiin tällä kaudella. Siis ei ole juuri mitään radikaalia tapahtunut, kun ay-liike yhdessä vahvan kansalaismielipiteen kanssa torjui keskusta-kokoomus-vihreiden hallituksen eläkeiän korotusaikeet. 

Mutta entä jos nykyinen hallitus jatkaa seuraavan kauden täydennettynä mahdollisesti populistisella, kansallismielisellä perussuomalaisilla?

                                                                                       *****

Samassa seminaarissa elinkeinoelämää edustanut EK:n johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen luki ne madonluvut, joita voi odottaa seuraavalta oikeistohallitukselta. On lisättävä kilpailukykyä. Ja miten se tehdään, kun ”vain parhaat pärjäävät”?  Inkeroinen totesi, että Suomen kustannustaso on korkea. Suomeksi sanottuna: palkat ovat liian korkeita.

”Verot kansan verta juo”, totesi Inkeroinen. Eikö kuulosta tutulta? Kokoomus puhuu työn verotuksen keventämisestä ja välillisten verojen korottamisesta. Tämä politiikkaa syö pohjaa palvelujen rahoitukselta ja kuppaa pienituloisten kukkarolla, vaikka ministeri Kataisen tuntuu olevan vaikea tätä ymmärtää.  

EK haluaa nostaa eläkkeitä. Miten luotettava on Kokoomuksen ilmoitus, että eläkkeelle siirtymisikä voisi nousta 15 vuoden päästä? Myös SDP on sitoutunut vain seuraavaan nelivuotiskauteen pitämään nykyisen joustavan 63 – 68 – vuoden eläkeiän.

Inkeroinen ei maininnut sanallakaan työelämän laatukysymyksiä siitä näkökulmasta, että noin 23 000 ihmistä joutuu joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveys- tai fyysisten sairauksien johdosta. Heidän keski-ikänsä on 52 vuotta, kun taas eläkkeelle päädytään keskimäärin 63 vuoden iässä.

                                                                                       *****

Opiskelijat joutuvat lujille. On mentävä mahdollisimman nopeasti opiskelemaan ja valmistuttava mahdollisimman nopeasti. Inkeroisen keinovalikoimassa ei ollut opintotuen korottaminen, mikä olisi ehdoton edellytys opintoaikojen lyhenemiselle. Tuplatutkinnot EK estäisi nykyisessä muodossaan.

Miten oikeistohallitus toimisi tässä tilanteessa? Hyvin varmasti yliopistojen lukukausimaksut tulisivat jossain muodossa. Sivistysyliopistoperiaatetta romutetaan, ja tehdään yliopistoista elinkeinoelämän talutusnuorasta riippuvaisia. Opiskelijat nähdään vain työelämän ”materiaalina”. Ei ole kaunis visio elinkeinoelämällä!