Pääministeri Matti Vanhanen olisi saanut lähteä, jos hän olisi Jäätteenmäki. Naispääministeri olisi lentänyt pääministerin paikalta kuin leppäkeihäs.

Viime päivien paljastukset RAY:n ja ARAn tukeman Nuorisosäätiön jakamista vaalituista keskustalaisille pääministeri Matti Vanhaselle ja kansanedustaja Antti Kaikkoselle ihmetyttävät härskiydellään. Nuorten asuntorahaa on jaettu vaalitukena hallinnossa olleille henkilöille.

Vanhaseen kohdistui jo viime keväänä epäilyjä, ellei aivan valehtelusta niin ainakin kiertelevästä vilpillisestä puheesta liikemiestapaamisista. Nyt keskustapuolue, jonka puheenjohtaja Vanhanen on, on ollut vaalirahasotkun keskiössä jo kuukausia.

Vanhanen on menettänyt uskottavuutensa, mutta hän istuu kokoomuksen, vihreiden ja RKPn tuella pääministerinä. Tämä kertoo myös hallituskumppaneiden arvostuksista ja painotuksista. Vaalirahasotku ei tunnu kovinkaan hetkauttavan.
 
Vanhanen syyllistyy myös vaalirahapaljastusten vähättelyyn. Hänestä kyse on vain yksittäisistä tapauksista. Eräs näistä ”yksittäisistä tapauksista” sattuu olemaan Suomen pääministeri itse, joka yrittää ulkoistaa itsensä vaalirahakohun yläpuolelle.
 
Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen mukaan ”Nyt puhutaan lähes rikoksista tai ainakin epärehellisyydestä ja kyllä pienemmistäkin syistä on vaihdettu ihmisiä. Ruokasen mukaan kansalle pitäisi antaa mahdollisuus sanoa sanansa ja jopa uudet vaalit saattaisivat olla paikallaan.”

Ainakin pääministerin vaihtoviikko on käsillä. Vai onko? Vanhasella näyttää olevan samanlainen teflonpinta kuin Väyrysellä. Vanhanen on uinut läpi naissotkujensa uskottavuutensa säilyttäneenä. Hän on valehdellut ja vähätellyt vaalirahasotkuja. Mikä hänen moraalinsa laita lienee? Ei ainakaan taviksen,