Suuri huoli budjettipäätösten jälkeen on ollut aivan oikeutetusti pienituloisten kohtalosta. Vasemmistoliitto teki kaikkensa, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne paranee.

Yksi erävoitto oli, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistettiin puolison tuloista. Tämä on rassannut niin taloudellisesti kuin myös oikeudenmukaisuuden kannalta. Tämä on ollut yksi lapsiperheköyhyyttä lisäävä tekijä.

Päätösten jälkeen tuloerojen kaventuminen jatkuu hieman ensi vuonna, ja jonkin verran enemmän vuonna 2014.
Veroja korotetaan nyt enemmän kuin tehdään leikkauksia, 50-50 -periaate saatiin murrettua. Vasemmistoliitto ajoi jo hallitusneuvotteluissa, että valtion taloutta sopeutetaan verokylki edellä. Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla.

Verotukseen tuli myös useita oikeudenmukaisia palikkoja

Vasemmistoliitto on vastustanut arvonlisäveron korottamista. Se tehtiin kuitenkin nyt osana pakettia, jossa tuloerojen pienennetään. Tämä oli lähtökohtamme.

Pienituloisimpien ihmisten verotusta kevennetään toisaalla kasvattamalla työtulovähennystä kaikkein pienimpien palkkatulojen luokassa. Myös perusvähennystä korotetaan, ja tämä tapahtui Vasemmiston ministeri Paavo Arhinmäen väännön ansiosta. Näillä toimilla kavennetaan myös tuloeroja ja parannetaan progressiota.

Kokoomus joutui taipumaan periaatteestaan tulojen verotuksessa. Vuonna 2013 ja 2014 ansiotuloverotuksen tarkistuksista luovutaan. Tämä kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja vajaalla 800 miljoonalla eurolla, ja arvonlisäverojen kiristys nettomääräisesti vajaalla 750 miljoonalla eurolla.

Solidaarisuusvero suurituloisille

Solidaarisuusvero – jota Vasemmisto on ollut ensimmäisenä vaatimassa – tuli yli 100 000 euron nouseville tuloille vuosille 2013 – 2015 tuottaa 30 miljoonaa/vuosi.

Yli miljoonan arvoisille perinnöille tulee uusi veroluokka. Suurten eläkkeiden verotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Verotus on siis jatkossa samalla tasolla kuin vastaavan kokoista palkkaa saavalla työntekijällä.

Pankkivero käyttöön ensi vuonna

Pankkivero otetaan käyttöön vuonna 2013 ja ns. windfall-vero vuonna 2014. Näiden oletetaan kasvattavan verokertymää vuositasolla yhteensä 340 milj. euroa. Molempia näitä Vasemmistoliitto on vaatinut.
Lisäksi nostettiin varainsiirtovero 1,5 %:sta 2 %:iin, ja varainsiirtoveron tuotolla kerätään 80 miljoonaa euroa

Indeksitarkistuksilla pehmennetään alvin nostoa pienituloisille
Arvonlisävero käy pienituloisemman kukkarolla näkyvämmin kuin suurituloisten. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suojaavat indeksitarkistukset, jotka kompensoivat hintojen nousua. Näitä päätettiin aikaistaa puolella vuodella. 
 
Kun Kela-indeksi määritetään nyt syksyllä ja korotukset toteutetaan 1. tammikuuta, laskuri voidaan käynnistää Kelassa jo keväällä, tehdä arvio kehityksestä koko vuodelle ja panna tarvittavat korotukset maksuun  esimerkiksi 1.7. Tämän toteuttamista oikeudenmukaisesti seuraamme tarkasti.

Suurin osa Kelan maksamista perusturvaetuuksista on kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Tällaisia ovat kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisät, hoito- ja vammaistuet, työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä sairausvakuutuksen ja vanhempain päivärahan sekä kuntoutusrahan vähimmäismääräiset päivärahat samoin kuin lapsilisät ja lastenhoidon tuet.

Myös toimeentulotuen perusosan euromäärä on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Kaikkiin muihin etuuksiin siis tehdään aikaistettuna indeksitarkistukset, mutta lapsilisiin ei. Tämä merkitsee sitä, että lapsiperheiltä indeksitarkistuksia jää saamatta ensi vuonna yhden lapsen perheessä 2,80 euroa/kk, kahden lapsen perheessä 5,89 euroa/kuukaudessa, 3 lapsen perheessä 9,83 euroa ja 4 lapsen perheessä 14,34 euroa kuukaudessa. 7 lapsen perheessä tarkistus oli 29,61 euroa kuukaudessa 1 103,39 euron lapsilisissä.  

Työttömyysturvan ja toimeentulotuen korotukset antavat puskuria

Hallitus korotti vuoden 2012 alusta pienimpiä sosiaaliturvaetuuksia. Työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin 100 eurolla kuukaudessa 3,8 prosentin indeksitarkistuksen lisäksi.
 
Korotus oli yhteensä 121,48 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen vähimmäismääräinen työttömyysturvan päiväraha nousi 674,89 euroon kuukaudessa. Tämä korotus vaikutti myös työttömän saamaan ansiopäivärahaan ja aikuiskoulutustukeen.
 
Yleisen asumistuen tulorajoja korotettiin 120 eurolla kuukaudessa ja hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotettiin vuokrien nousua vastaavalla korotuksella. Korotusten jälkeen keskimääräinen asumistuki nousee noin 12 euroa kuukaudessa asuntokuntaa kohden. Tästä puolet selittyy tulorajojen korotuksella ja puolet enimmäisasumismenojen korotuksella.
 
Opintotukea ei leikata koko kaudella
 
Paineet opintotukea kohtaan on torpattu eikä opintotukea leikata koko hallituskaudella. Myös hallitusohjelmassa sovitut indeksitarkistukset pitävät, ja ne tehdään 1.9.2014. Ministeri Paavo Arhinmäki nimeää myös työryhmän pohtimaan opintotukea.
Nuorten pääsy ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle helpottuu, kun työssäoloehto laskee kaksi kuukautta 8 kuukaudesta 6 kuukauteen. Tämä on merkittävä helpotus, vaikka tulevaisuudessa ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahapäivien määrä vähenee nykyisestä 500 päivästä 400 päivään, jos työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta.

Nuorisotakuuseen lisää rahaa

Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan tulee  vuodesta 2013 alkaen. Nuorisotakuuseen lisättiin koko loppuhallituskaudelle 60 miljoonan euroa aiemman hallitusneuvotteluissa sovitun 50 miljoonan lisäksi.

Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja 2014–2016 aikana  52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ohjataan ammatillisen tutkinnon opintoihin.

Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 19,5 milj. euroon vuosina 2013 - 2015 ja 11,5 milj. euroon v. 2016. Määrärahalisäyksellä pyritään toiminnan turvaamiseen. Tämä oli merkittävä lisäys Arhinmäen tontille.

Pitkäaikaistyöttömyyteen etsitään uusia keinoja

Hallitus toteuttaa myös pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa hallitusohjelman mukaisen kokeilun, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle.

Kokeilun yhteydessä toteutetaan nk. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Lisäksi asumistuen tarkistusjaksoa pidennetään kokeiluluonteisesti 6 kuukauteen. Lisäksi selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön työttömän verokortti.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison tuloista madaltaa työllistymisen kynnystä ja vähentää perheiden köyhyyttä.

Merja Kyllönen teki punavihreää liikennepolitiikkaa
 
Hallitus päätti kehysriihessä miljardin euron liikenneinvestoinneista. Ne tuovat työtä ja helpottavat liikkumista.


Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen teki punavihreää historiaa. Ensimmäistä kertaa rautatiehankkeisiin päätettiin satsata rahaa enemmän kuin maantiehankkeita: rautatiet 49 %, maantiet 47 % ja vesi 4 %. Rautatiet korostuvat myös tulevaisuudessa.

Lisäksi hallitus hyväksyi miljardin investointihankkeiden lisäksi periaatepäätöksen neljästä kansallisesti isosta hankkeesta, jotka kaikki ovat rautatiehankkeita:
  • Pisara-rata
  • Pasila-Riihimäki välin II vaihe
  • Luumäki-Imatra kaksoisraide
  • Imatralta Venäjän radalle menevän osuuden parantaminen.
     
Hallituskaudella aloitetaan myös suuri joukko uusia liikennehankkeita.