Helsingin Sanomat uutisoi tänään (12.8.) kuntien jättileikkauksista. Uutinen on sikäli kummallinen, että vaikka kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) kiistää asian, uutinen antaa ymmärtää jättileikkauksien olevan 1,5 mrd euroa. Onko Hesari valtiovarainministeriön asialla? Sieltä on pitkin kesää arvosteltu hallituksen talouspolitiikkaa.

 Kuntatalous on huolestuttava ja leikkauksia kunnille on tulossa, mutta tätä ei pidä mustamaalata. Tänä vuonna odotetaan verotulojen kasvavan noin 800 miljoonaa euroa. Onneksi kuntien verotulot ovat myös nousussa.
 
Suurin yksittäinen leikkaus tehdään kuntien valtionosuuksista korkeintaan 631 miljoonaa. Vasemmistoliiton taistelulla saatiin säilytettyä ensi vuonna ja vuonna 2013 tästä yhteisöveron korotuksesta puolet. Kuntien korotettu elvytysvaraksi tarkoitettu yhteisövero-osuus aiottiin poistaa kokonaan kertaheitolla.
 
Valtionosuusleikkaukset ovat kolme prosenttia eli noin 120 euroa per asukas. Vanhuspalvelulain toteuttamiseen, vammaispalvelulain uudistamiseen ja oppilashuoltoon on sovittu kunnille rahaa. Yhteensä sosiaali- ja terveyspalveluihin on varattu 145 miljoonaa kunnille. Tästä 80 miljoonaa on varattu vanhuspalveluihin. Uusiin palveluihin tulee valtiolta vähintään puolet rahoituksesta.
 
Pienituloisten työttömien, eläkeläisten ja etenkin matalapalkkaisten työntekijöiden verotusta kevennetään. Tämä kompensoidaan kunnille.
 
Isona rakenteellisena muutoksena on kiinteistöveron siirtäminen verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kunnat saavat pitää itse koko kiinteistöverotuottonsa. Kunnat voivat kerätä tätä kautta tuloja.
 
Tavoitteena on, että työttömyysturvan ja asumistuen korottaminen vähentää tarvetta hakeutua toimeentulotuen piiriin. Tästä vapautuvia varoja kuntien tulee käyttää sosiaalityöhön ja lastensuojeluun.