Satakunta kirjastojen ystävää kokoontui Kirjastoseuran järjestämään vaalitenttiin Sanomatalon Mediatorille. Tunnelma oli leppoisa. Kukaan ei  hyökännyt ketään vastaan, ja hallituksen ja opposition vastakkainasettelusta ei ollut tietoa.

 Koolla olivat kirjojen ja kirjastojen ystävät. On kai häpeällistä ryhtyä syyttämään ketään esimerkiksi 100 miljoonan vajeesta, joka tarvitaan kirjastojen säilyttämiseksi nykyisellään. Nyt valtion budjetissa kirjastojen kehittämiseen on varattu 10 miljoonaa. Käppi on siis kova.

 Näytti, että tulevaisuuden kirjaston visiointi yhdessä kiinnosti yleisöä. Harmi, että yleisöltä ei kysytty mitään.

                                                            *****

Puhumatta jäi kirjastoverkon tila.Helsingissä saa suurta kannatusta keskuskirjasto. Miten käy lähikirjastojen, jos  rahat pistetään keskuskirjastoon Töölönlahden rannalle? Ennen päätöstä keskuskirjastosta on taattava lähikirjastojen säilyminen. Kirjasto on peruspalvelu, mutta sen on oltava myös peruspalvelu.

 Kirjasto on tarpeen tasa-arvon ja sivistyksen lisääjänä. Kaikilla ei ole varaa ostaa kirjoja, lehtiä tai levyjä. Kirjasto on tänään muutakin kuin kirjojen lainaamispaikka.

                                                            *****

Puhumatta jäi kirjastojen työntekijöiden rooli. Kuten kirjastoalan ammattilaiset sanovat: ”Hakukone ei korvaa kirjastoammattilaista.” Kirjastotyöntekijää tarvitaan vielä verkkopalvelujen aikaan. Vastakkain ei voi olla verkko ja kirjasto. Kirjasto on myös portti verkkomaailmaan.

 Kirjastoihin tarvittaisiin ammattilaisia mediakasvatustyötä ja opastamaan etenkin senioreita. On laskettu, että noin 43 prosenttia 65-74-vuotiaista internetin käyttäjiä.

 Palkka on akateemisen koulutuksen saaneilla työntekijöillä kyllä tosi matala. Kirjastovirkailija saa reilu 1 800 euroa kuussa. Takana on usein vuosien opiskelu yliopistossa. Samapalkkaisuusohjelmalla on töitä. Kuinka monella miesvaltaisella alalla yhtä laajalla koulutuksella palkka on alle 2 000?