Virallisen Suomen puututtava aktiivisesti Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin. Räikeimpiä esimerkkejä heikentyvästä ihmisoikeustilanteesta ovat kesän aikana Tsetseniassa tehdyt ihmisoikeusaktivistien murhat. Presidentti Tarja Halonen toimi kiitettävästi keskustellessaan Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin kanssa tiistaina Venäjän ihmisoikeuksista.

 

Suomen on otettava asia esille jatkossakin virallisissa keskusteluissa. On myös suunnattava enemmän taloudellista ja poliittista tukea ihmisoikeusjärjestöille, jotka tekevät  työtään tosi vaikeissa olosuhteissa. Väkivallanteot ovat kohdistuneet etenkin ihmisoikeuksien puolesta työskenteleviin aktiiveihin ja toimittajiin.

 

Vahvaa kansainvälistä tukea tarvitaan ihmisoikeusaktiiveille, jotta murhat selvitetään ja estetään myös tulevat väkivaltaisuudet. Nyt on vahvoja epäilyjä, että ihmisoikeusaktiivien murhia ei aidosti edes yritetä selvittää.  Osa rikollista saadaan vankilaan nopeastikin. Mutta miksei murhaajia?


Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Venäjä on vastuussa Tsetsenian ihmisoikeustilanteen heikentymisestä. Alueella tehdyt ja edelleen selvittämättömät useat murhat osoittavat, että Venäjä ei kykene suojelemaan kaikkia kansalaisiaan.

 

Useimmat murhatut ovat maksaneet hengellään pyrkimyksestään paljastaa väärinkäytöksiä, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja ihmisten alistamista. Sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat uhattuina. Järjestöjen toimintaa on rajoitettu muun muassa monimutkaisilla lainsäädännöllä, jotka käytännössä ovat saattaneet estää toimintaa.

 

Venäjä on murroskohdassa, jossa pitää valita ihmisoikeuksien turvaaminen. Venäjää ei tule päästää helpolla ja "ymmärtää"..